tiistai 15. toukokuuta 2012

4 kk

Islan lonkkaleikkauksesta on nyt kulunut 4 kuukautta. Leikatun jalan käyttö on jo käytännössä jatkuvaa. Satunnaisesti jää joku askel välistä ja toisinaan Isla saattaa ottaa muutaman askeleen loikkimalla. Osan aikaa kävely on jo erittäin kaunista ravia, joskus jalka saattaa hieman ontua tai Isla kävelee peitsaten. Pihalla Isla on saanut jo olla vapaana ja juokseminen sekä keppien kanssa leikkiminen maistuu jo hienosti. :) Seisoessaan Isla saattaa edelleen nostaa leikatun jalan välillä ilmaan. Osittain varmaan levätäkseen ja osittain senkin takia että leikattu jalkahan on toista lyhyempi (reisiluunpään kun on leikattu pois...) Kuntoutukseen kuuluvia fysioterapia ja hierontakäyntejä jatketaan edelleen, alun 2 viikon käyntivälit ovat muuttuneet kuukauden mittaisiksi. Fysioterapeutin mukaan viimeisen kuukauden aikana edistys on ollut huomattavaa. Isla seisoo ja istuu suoremmassa, varaa jalalle painoa enemmän sekä lihasjumien paikat ovat siirtyneet terveeltä puolelta leikatulle, joka on kuulemma parantumisen edetessä normaalia. Leikatun jalan lihas on alkanut selvästi vahvistumaan ja tukee jalkaa nyt enemmän, "tarpeeksi" suuri se ei vielä ole, mutta se on "tiivistynyt", eikä jalka muljahtele enää juurikaan. 


Kotona olen satunnaisesti hieronut/venytellyt Islaa. Lenkit ovat pikku hiljaa pidentyneet. Nyt kun Islalla on juoksut ja Uffe on hoidossa, lenkitykseen on hieman enemmän aikaa. Vauvanvaunujen vierelle en ole vielä ottanut molempia koiria samaan aikaan ja Uffe energisempänä koirana on päässyt lenkille ensin ja Isla sitten Uffen jälkeen. Lenkitykset ovat muutenkin ihan Aleksin rytmistä kiinni, joskus ehditään lenkille, joskus ei. Sateella ja kovalla tuulella on ulkoilut ihan minimissä, kun en viitsi pientä poikaa sateella viedä ulos... Tällä hetkellä Islan lenkit ovat olleet nyt maksimissaan 1,5km pitkiä, edetään siis hitaasti mutta varmasti. Nyt olen joka lenkkikerta alkanut pidentämään lenkkejä ihan vähän kerrallaan. Haluan edetä hitaasti, jotta Islan jalka ei kipeytyisi ja tulisi takapakkeja, jalan lihas ei kuitenkaan ole vielä kovin vahva eikä kestävä, kipeytyy helposti. Kooikerhondje erkkariin ilmoitin jo Islan, siltä varalta, että liikkeet olisivat jo tarpeeksi hyvät näyttelyihin, mutta taitaapi Isla jäädä kehän ulkopuolelle. Näyttelyihin paluu taitaa siirtyä eteenpäin, jospa viimeistään spanielien päänäyttelyyn pääsisi Islakin kehään. :)


Muuten meille ei kuulu juurikaan mitään uutta. Hiljaiseloa kotosalla vauvaa hoidellen ja haaveillen näyttelyistä sekä agilityn jatkamisesta Uffen kanssa. :) 

1 kommentti:

  1. Mukava kuulla teidän kuulumisia ja Islan toipumisesta :) Tsemppiä!

    VastaaPoista