tiistai 26. maaliskuuta 2013

Fyssaria, hierontaa, osteopatiaa, lääkäriä ja taas fyssaria ja vähän kaikkea... :)

Mistäs sitä sitten aloittais... Ei enää oikein edes muista missä on käyty ja minkä koiran kanssa. ;)

Jospa sitten se "helpompi" ensin, eli Isla.
Isla kuntoutuu pikku hiljaa, välillä on parempia aikoja ja välillä vähän huonompia, mutta pääsääntöisesti on jo parempaan päin. Viime päivityksen jälkeen Isla on käynyt kerran Leena Piiralla ja kerran fyssarilla. Seuraavaksi vuorossa hierooja jossain välissä ja toukokuussa taas fyssaria ja kesäkuussa Piiralle. Eipä siinä sen ihmeempää, samaan tapaan jatketaan. Jalkojen pieni pituusero pitää huolen, että "huollossa" on käytävä säännöllisesti. 4 viikon päästä Isla menee sterilisaatioon, kun sitä kohtua ei nyt tarvita. Päästään helpommalla... Alunperin oli tarkoitus vähän odotella, mutta Islan hajut häiritsevät Uffen hormonitoimintaa niin kovasti, että enää ei voi odotella. Uffelle saadaan helpommat oltavat, ettei käy niin kierroksilla koko ajan. ;)

Sitten se Uffe... Viime Elokuussahan Uffe oli mukana Piiralla, kun Isla oli hoidettavana. Ja lihasjumien syyksi Piira ehdotti eturauhastulehdusta, kun oli siinä Islaa hoidettaessa niin hajuista kiinnostunut ja halusi Islankin leikkimään. No eturauhastulehdushan sitten löytyikin ja se saatiin hoidettua antibiooteilla pois. Eturauhanen voi suurentuessaan painaa jotain hermoa ja aiheuttaa lihasjumeja. Lihasjumit kuitenkin jäi hoidosta huolimatta, joten Uffe kävi muutaman kerran hierojalla tossa talvella. Jumit saatiin auki, mutta takapää tuntui kuitenkin jäykältä. Yritin saada aikaa sekä fyssarille että Piiralle, mutta tietty jonot ovat tosi pitkät, joten käyttin sitten vaan hieroojalla. Ja Joulukuussa Uffe oli mukana ortopedilla, kun Islan jalkaa tarkastettiin. Ortopedin tutkimuksen perusteella Uffessa ei ollut mitään vikaa, röntgenkuville ei kuulemma ollut mitään perusteita. Joten kuvat jätettiin ottamatta ja tutkittiin sitten samalla virallisesti polvet sekä myös silmät.... Viimein tässä kuussa löysin fyssarin, jolle sai ajan melko pian. Se oliskin ollu viime viikon perjantaina. Mutta juuri ennen sitä torstai-iltana sekä perjantai aamuna Uffe vaikutti hieman oudolta. Oli koko ajan ihan lähellä mua ja yritti "varastaa" Aleksin leluja. Kuvittelin tietty, että onpas sillä nyt tylsää, kunnes Uffe sitten vinkaisi mun pienestä kosketuksesta lantion alueelle ja änki syliin. Käytiin vähän ajan päästä ulkona ja Uffella oli kova kiirre päästä kakkalle. Sittenpä kaikki oireet tuntu pikku hiljaa menevän ohi, hiukan vielä aristi takajalkojen koskemisesta. Sama toistui siis perjantai aamulla, lisänä oli vain pieni tärinä ja jo ennen kuutta alkanut vinkuminen eteisessä ja levottomuus, eikä olisi halunut maata aloillaan lainkaan. Selkeästi siis kipuoireita ja heti tuli luustoviat mieleen, kun selkä oli kerran jäykäksi jo todettu hierojalla. Soitin siis eläinlääkäriin ja saatiin aika ortopedille, jotta kuvattais luusto ja siirsin myös fyssarin ajan. Ensin lääkäri tutki Uffen käsin ja totesikin lannerangan olevan selkästi jäykkä, että siellä voi vaikka ollakin jotain vikaa. Ikuisuudelta tutuntuvan ajan jälkeen kuvat oli saatu otettua ja pääsin niitä katsomaan. Helpotus oli suuri, kun kuvista ei mitään löytynyt! Selkärangassa ei muutoksia ja oli tosi hyvän näköinen. Lannerangassa muistaakseni viimeisen nikaman kohdalla joku epämääräinen pieni tiivistymä, mutta ortopedin mukaan ei selkästi mitään vikaa vaan tiivistymä voi johtua ihan vain siitä, että sillä alueella on niin paljon "tavaraa" muutenkin, joka näkyy röntgenissä tiiviimpänä kohtana. Lonkat erittäin hyvät, tiiviit ja maljat kunnossa. Polvet erinomaiset, ei mitään vikaa, samoin kuin kintereet. Takajalkojen linjassa (vai oliko se vain vasemmassa...) oli pieni kiertymä sisäänpäin, mutta sillä ei kuulemma mitään merkitystä mihinkään, ei aiheuta kipua eikä liikkumisongelmaa tai muutakaan. Normaaliluustoinen poika siis! :)

Uffen luusto siis erittäin hyvässä kunnossa eikä rakenteellista vikaa löytynyt! Lääkäri teki muitakin tutkimuksia ja eturauhanen oli taas suurentunut, joten yhtäkkinen kipuilu johtui siitä. Silloin ei saatu pissanäytettä otettua, koska rakko oli tyhjä. Joten hoitoa ei vielä aloitettu. Hormonipiikki olisi muuten annettu varoiksi, mutta mahdollinen jalostuskäyttö nyt keväällä oli vielä epäselvää, joten sitä ei viitsitty antaa, koska kuukausi piikin jälkeen tuskiin tulis astumisesta mitään. Uffe sai 15 päivän kipulääkekuurin ja sitten lähdettiin huojuvan koiran kanssa kotiin. :) Maanantaina vein pissanäytteen eläinlääkäriin bakteeritutkimusta varten. Tähän mennessä oli selvinnyt, että mahdollinen astuminen siirrettäisiin keväisen pentutilanteen takia vuoden loppuun, joten Uffe sai hormonipiikin, jotta päästäisiin oireista nopeammin eroon. Maanantaina alku illasta, kun annoin Uffelle päivän toisen kipulääkeannoksen päätin lukaista pakkausselosteen viimein, kun en ollut sitä "ehtinyt" edes vilkaista ennen. No kas kummaa, kun pienen laskutoimituksen jälkeen sain puolet pienemmän annoksen Uffen kokoiselle koiralle...! Eläinlääkäri oli siis määrännyt Uffelle tupla-annoksen lääkettä... Ensimmäiset 5 päivää 2 tabl. vaikka normaalisti se yksi ja seuraavat 10 päivää 1 tabl., vaikka ois pitäny olla 1/2. Tuplatarkistus laskutoimitukseen ja sitten soittoa eläinlääkäriin, että mitä helkkaria ne on tällä tarkoittaneet! No, näppäily virheeksi sanoivat ja lääkäkuuri tauolle viideksi päivää ja sen jälkeen normiannoksella, jos on tarvetta. Kysyipä hoitaja vielä, että onko vaikuttanut kipeältä, no ehkä se tupla annos tosiaan vei ne kivut aika tehokkaasti... Vaarana yliannostuksessa on ekana vatsaoireet mm. vatsahaava. Vakavampia haittoja ovat sitten maksan ja munuaisen vajaatoimita tai muut vastaavat ongelmat. Eläinlääkäriasema lupasi kuukauden päästä ilmaiset verikokeet, jotta saadaan varmistus, ettei ole lääkityksestä ollut mitään haittaa... Jee...!

Tänään oli sitten Uffen fyssari ja olipas hyödyllinen käynti, selkis monta asiaa, joita ei edes eläinlääkärissä ollut tullut esille. Uffella oli vino lantio (muistaakseni viimeksi, kun joku, ehkä Piira siitä mainitsi, se olis ollut vielä suora.), lanneranka jäykkä ja takajaloissa myös jäykkyyttä, varsinkin SI-nivel oli kovin jumissa ja vasemmalla puolella erittäin kipeän oloinen. Takajalkojen lihakset olivat epäsuhtaiset ja sisäreidet isommat kuin ulkoreidet (ta jotain sinnepäin...), joku jänne tms. oli myös sisäreidestä tosi kireä. Nämä asiat varmasti ovat vaikuttaneet jalkalinjan kiertymiseen, joka näkyi röntgenissä. Jotain lukkoja fyssari sai vähän auki. Lopuksi käsiteltiin vielä laserilla selkä ja takajalat. Siinä sitten pohdittiin, että miten on voinut koira päästä näin pahasti jumiin lähes huomaamatta. Pienen pohdinnan ja muistelun jälkeen tuli mieleen edellis(!) syksynä/loppukesästä, kun Uffe sai jalkansa verkkkoaidan rei'ästä läpi agikentän laidalla ja siitä sitten kiepsahti ympäri selän kautta kyljelleen. Tuossa tilanteessa Uffe ei päästänyt ääntäkään ja lähti normaalisti kävelemään. En muista mahdettiinko käydä vielä jopa kentänkin puolella. Uffesta ei päällepäin näkynyt mitään oiretta ja normaali elämä jatkui. Jotain lihasjumeja silloin kyllä tuli, koska kävimme pari kertaa hierojalla, mutta ei muuta. Siinä sitten meni talvi ja osa kesääkin Islan jalkaa kuntouttaessa ja talvella syntynyttä poikaa hoitaessa. Syksyn ja tän talven aikana on sitten tosiaan käyty muutamasti hieroojalla ja pariin kertaan Uffe on ollut Islan ortopedikäynnillä mukana. Ekalla kerralla ei juuri Uffeen edes koskettu ja toisella kerralla Joulukuussa tehtiin viralliset polvi ja silmätutkimukset ja sen lisäksi ortopedi kävi Uffen käsin läpi ja kaikki kunnossa. Ja nyt ollaan sitten tässä tilanteessa. Kummaa, että ortopedikin silloin joulukuussa väitti, että täysin kunnossa on! Hieroja tietty keskittyy vain lihasjumeihin, toki hieroja huomasi, että vois olla fyssarille tarvetta.

Onneksi nyt ei ole rakenteellisesta viasta kyse, vaan pirun pitkään kestänyt ja pikku hiljaa huomaamattomasti edennyt rangan jumiutuma, jonka Uffe on peittänyt äärettömän hyvin. Viime viikkoina olen kyllä ihmetellyt jatkuvaa minussa "kiinni" olemista ja tarvetta koko ajan leikkiä jne. Toki tylsyys vaivaa pikkulapsiperheen koiraa, mutta nyt kun syy on selvillä, niin selvästihän siinä oli mukana sijaistoimintojen haku, jotta kipu ja epämiellyttävät tuntemukset olisi Uffelta itseltäänkin piilossa. Ja kukahan uskoisi leikkivän, juoksevan ja muutenkin energisen koiran olevan pahasti rangaltaan jumissa.... Siihen se lääkärikin vissiin aiemmin "lankesi". Jatkossa siis Uffe ekana osteopaatille, "rangan suoristamiseen" ja sitten uudestaan fyssarille hoitamaan lihakset tasapainoon ja siinähän se sitten alkaakin olla. Nähtäväksi tosin jää montako käyntiä tarvitaan. Niin ja se Uffen eturauhasvaivan takia Islan sterilisaatio tehdään jo kuukauden päästä, eikä vasta sitten joskus, kun on näyttelytavoitteet saavutettu ja jalka 100% kunnossa. Jalka on jo sen verran hyvä, että kohdun poistolle ei ole estettä ja näyttelyt on tässä tilanteessa toisarvoinen asia. Tärkeämpi saada Uffelta "nenän edestä" hyvät hajut pois ja tilanne tasattua, jottei koko aika ois hormoonit kovilla kierroksilla.... Tää vuosi ei ihan alkunut niin rauhallisesti koirien osalta kuin toivoin, mutta ehkä ensi vuosi?? ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti