Kooikerhondjein erikoisnäyttely 2012

Lauantaina 9.6. lähdimme aikaisin aamulla ajelemaan kohti Riihimäkeä. Autoon saatiin melko hyvin mahtumaan 2 aikuista, 1 vauva, vaunut, 2 koiraa omissa häkeissään ja muutama kassi. Eipä kyllä enempää olisi mukaan mahtunutkaan... :) Paikalla oltiin hyvissä ajoin jo ennen pentujen kehään menoa. Näyttelyn seuraaminen jäi tosin hyvin vähälle ja olin tosi huonosti perillä missä vaiheessa ollaan menossa. Kahden koiran ja vauvan hoito vei kovasti huomion muualle, vaikka oli apukäsiä mukana ja Uffen esittäminen ulkoistettu oikeastaan täysin. ;) Urokset ja nartut olivat siis omissa kehissään ja Uffen ja Islan esittämiset meni osittain päällekkäin, joten Anne ja Riikka auttoivat Uffen esittämisessä. Ja paremminhan Uffe esiintyyn jonkun muun esittämänä... Islan vein siis myös kehään, koska ravi on jo ollut reipasta ja tasaisen kaunista. Uffe tuli hienosti valioluokan toiseksi ERI:llä ja SA:lla! Isla kulki kehässä mahtavasti ja ansaitsi tuomarilta ERI:n ja valioluokan neljännen sijan! Tuomari huomasi Islaa tutkiessaan leikatun jalan lihaksen olevan vielä toista pienempi ja sitä hieman ihmetteli. Liikkeet olivat tuomarin mukaan erittäin hyvät, eikä olisi huomannut niissä mitään vikaa ellei olisi jo tiennyt lihaksen olevan vielä vahvistumista vaille. Mutta osasi kuulemma katsoa nyt tarkemmin ja näki liikkeistä puuttuvan "voimaa". Mutta pääasia, että liikkeet muuten kunnossa, enää vain lihaksen vahvistumista vaille, jotta liikkeet olisi taas "täydelliset". Isla pääsi valioluokasta vielä mukaan paras korvakoru-kisaan, jossa pääsikin toiselle sijalle! :) Uffe osallistui Bullbenz-kasvariin ja Sallyn jälkeläisluokkaan. Kasvari tuli neljänneksi ja jälkeläisluokka kolmanneksi. Vein Uffen ja Islan vielä parikilpailuunkin ja siellä ylsivät toiselle sijalle. Parikisassa näki jo selvästi Islan jalan väsyneen pitkästä päivästä, kun lopuksi tuli muutama hyppyaskelkin.... Turhan pitkä päivä siis kuitenkin matkoineen kaikkineen, mutta eipä ollut enää illalla kotona mitään vikaa jalassa ja seuraavana päivänäkin Isla käveli normaalisti.

Tässä loistavia kuvia erkkarista: Suuri Kiitos Tytti ja Suvi mahtavista kuvista! :)

 

Tämä oli kai oma koira?? :)

                              Uffen mahtavat liikkeet   

Uffe ja Isla parikilpailun toisina.










Kuvien asettelu ei ehkä ihan toiminut niin kuin piti.... Kuvatekstejä en pystynyt laittamaan kaikkiin kuviin mitenkään järkevästi.... :) Suvin kuvissa olikin jo nimi valmiina, muut kuvat ottanut Tytti Käyhkö.

Seuraavat näytelmät mahdollisesti syksyllä. Nyt vietetään kesään, vahvistetaan Islan jalkaa, ravitaan Uffen turkki sekä palataan agilityn pariin! :)

Fysioterapiaa

Pikapäivitystä tältä päivältä.... 
Tänään oli taas Islalla fyssari. Samanlaista palautetta tuli, mitä viime kerrallakin. Jumeja ehkä hieman vähemmän ja jumit aukesi hyvin. Kaularangassa oli joku nikama jumissa ja suurimmat lihasjumit selässä. Paino jakautuu edelleen hieman epätasaisesti, enempi terveelle puolelle, mutta ranka on kuitenkin suora. Isla on aina osannut hienosti rentoutua käsiteltävänä. Ekoilla kerroilla oli alkuun hieman jännitystä ja pientä tärinää. Mutta nyt on jo vähän näyttänyt siltä, että Isla alkaa jopa nauttia hierottavana olemisesta. Kyljelleen se täytyy edelleen laittaa, mutta se hoituu jo ilman vastaan laittamista ja isompien jumien kohdalla ei yritä enää nousta ylös. Reipas koira! Pois lähtiessämme fyssari toivotti onnea näyttelyyn! Tässä olenkin viime päivinä itse jo miettinytkin, että lauantaina voisin erkkarissa ehkä kuitenkin Islan viedä kehään. Ravi alkaa olemaan jo nättiä ja reipasta, käynnissä ja paikallaan seistessä voi kyllä nähdä jalassa olevan vikaa. Ja toki lihas on vielä pienempi kuin terveessä jalassa.... Katsotaa, katsotaan... :)

4 kk

Islan lonkkaleikkauksesta on nyt kulunut 4 kuukautta. Leikatun jalan käyttö on jo käytännössä jatkuvaa. Satunnaisesti jää joku askel välistä ja toisinaan Isla saattaa ottaa muutaman askeleen loikkimalla. Osan aikaa kävely on jo erittäin kaunista ravia, joskus jalka saattaa hieman ontua tai Isla kävelee peitsaten. Pihalla Isla on saanut jo olla vapaana ja juokseminen sekä keppien kanssa leikkiminen maistuu jo hienosti. :) Seisoessaan Isla saattaa edelleen nostaa leikatun jalan välillä ilmaan. Osittain varmaan levätäkseen ja osittain senkin takia että leikattu jalkahan on toista lyhyempi (reisiluunpään kun on leikattu pois...) Kuntoutukseen kuuluvia fysioterapia ja hierontakäyntejä jatketaan edelleen, alun 2 viikon käyntivälit ovat muuttuneet kuukauden mittaisiksi. Fysioterapeutin mukaan viimeisen kuukauden aikana edistys on ollut huomattavaa. Isla seisoo ja istuu suoremmassa, varaa jalalle painoa enemmän sekä lihasjumien paikat ovat siirtyneet terveeltä puolelta leikatulle, joka on kuulemma parantumisen edetessä normaalia. Leikatun jalan lihas on alkanut selvästi vahvistumaan ja tukee jalkaa nyt enemmän, "tarpeeksi" suuri se ei vielä ole, mutta se on "tiivistynyt", eikä jalka muljahtele enää juurikaan. 


Kotona olen satunnaisesti hieronut/venytellyt Islaa. Lenkit ovat pikku hiljaa pidentyneet. Nyt kun Islalla on juoksut ja Uffe on hoidossa, lenkitykseen on hieman enemmän aikaa. Vauvanvaunujen vierelle en ole vielä ottanut molempia koiria samaan aikaan ja Uffe energisempänä koirana on päässyt lenkille ensin ja Isla sitten Uffen jälkeen. Lenkitykset ovat muutenkin ihan Aleksin rytmistä kiinni, joskus ehditään lenkille, joskus ei. Sateella ja kovalla tuulella on ulkoilut ihan minimissä, kun en viitsi pientä poikaa sateella viedä ulos... Tällä hetkellä Islan lenkit ovat olleet nyt maksimissaan 1,5km pitkiä, edetään siis hitaasti mutta varmasti. Nyt olen joka lenkkikerta alkanut pidentämään lenkkejä ihan vähän kerrallaan. Haluan edetä hitaasti, jotta Islan jalka ei kipeytyisi ja tulisi takapakkeja, jalan lihas ei kuitenkaan ole vielä kovin vahva eikä kestävä, kipeytyy helposti. Kooikerhondje erkkariin ilmoitin jo Islan, siltä varalta, että liikkeet olisivat jo tarpeeksi hyvät näyttelyihin, mutta taitaapi Isla jäädä kehän ulkopuolelle. Näyttelyihin paluu taitaa siirtyä eteenpäin, jospa viimeistään spanielien päänäyttelyyn pääsisi Islakin kehään. :)

Muuten meille ei kuulu juurikaan mitään uutta. Hiljaiseloa kotosalla vauvaa hoidellen ja haaveillen näyttelyistä sekä agilityn jatkamisesta Uffen kanssa. :) 

Vesikävelyä

Viime viikon tiistaina oli Islan neljäs kuntoutuskerta hierojalla. Ensimmäistä kertaa käytössä oli "tikapuukävely". Isla nosteli hienosti jalkojaan pinnojen yli ja käveli neljällä jalalla kunhan mentiin tarpeeksi hitaasti. Liian nopeassa vauhdissa Isla nostaa leikatun jalan ilmaan ja hyppii enemmin kolmella jalalla. Ennen altaaseen menoa Isla hierottiin ja venyteltiin. Pientä jumia oli selässä ja lanneosassa sekä lavoissa, mutta ei pahoja. Hierojan mukaan jumeja luulisi olevan enemmänkin, kun on lähes kaksi kuukautta mennyt leikkauksesta ja Isla on kulkenut kolmella jallalla hyppien. Leikatun jalan lihakset ovat käyttämättömyyttään menneet tosi pieniksi. Nyt Isla on alkanut käyttämään jalkaansa enemmän ja enemmän joka päivä, myös sisällä, joten lihakset alkavat pikku hiljaa palautumaan. Isla antaa hieroa itseään ihan nätisti, kunhan saadaan Isla ensin kyljelleen makaamaan... Hieronnan jälkeen siiryttiin vesialtaaseen. Islalle on joka kerta laitettu liivit ylle, jotta on helpompi auttaa Isla altaaseen ja sieltä pois. Vedessä Isla käyttää jalkaansa ihan hyvin, mutta veden vastus on kai niin vieras asia Islalle, ettei kävele montaa askelta peräkkäin ja ottaa lyhyitä askelia. Normaalisti maassa on jo kuitenkin alkanut ottamaan normaalin pituisia askelia. Enpä siis tiedä onko vesikävelystä enää meille hyötyä, jos ottaa altaassa "huonompia" askelia...?? Huomenna on ensimmäinen fysioterapia-aika, joten saadaan varmaan parempi käsitys jalan tilasta ja kuntoutuksen jatkosta.

Kuulumisia

Pitkään aikaan en olekkaan ehtinyt kirjoitella meidän kuulumisia. Viime vuoden puolella Isla kävi vielä yhdessä näyttelyssä, joulukuussa Helsinki Winnerissä. Isla sai hienosti ERI:n ja SA:n sekä oli narttujen toinen. Vuoden vaihde meni ihan rauhallisesti kotona. Muutenkin ollaan lähinnä oltu kotosalla...

Hain itselleni kennelnimeä ja se vahvistettiin heti tammikuun alussa. Mooistekooin nimellä tulen siis joskus kasvattamaan kooikereita, aikaa siihen vaan menee vielä, kun Isla on pois jalostuskäytöstä. Elikkä tammikuun puolessa välissä Islalle kävin sitten tosi huonosti... :( Oltiin sisällä koirien kanssa, kun meidän talon kulmalle pysähtyi jäätelöauto. Perinteisesti koirat alkoivat haukkumaan ja juoksemaan ympäriinsä heti kuultuaan jäätelöauton äänen. Sain koirat rauhoittumaan melko nopeasti ja otin vielä namipalojen avulla muutamia temppuja jne. Jotenkin Isla siinä sitten onnistui maton sivulta astumaan liukkaalle laminaatille huonossa asennossa ja vasen lonkka meni sijoiltaan. Siitähän tuli hirveä paniikki niin koiralle kuin emänällekin. Tietenkin oli lauantaipäivä ja kaikki eläinlääkärit kiinni. Piti siis lähteä Turkuun pieneläinpäivystykseen. Isla oli selkeästi tosi kipeä, mutta antoi kantaa itseään ja eläinlääkärin tutkia jalkaa erittäin hyvin. Isla nukutettiin röntgeniä ja jalan paikalleen laittoa varten. Odoteltiin eläinlääkärissä jalan paikalleen laittoa reilun tunnin, mutta kovasta yrityksestä huolimatta reisiluun päätä ei enää saatu takaisin lonkkamaljaan. Piti siis jäädä odottelemaan maanantaita ja mahdollista ortopedille pääsyä. Isla sai särkylääkkeet ja jalka oli sidottu kiinni, ettei se pääse liikkumaan. Isla makasi omassa pedissään käytännössä koko ajan maanantai aamuun asti. Sunnuntaina kannoin Islan kolmasti ulos, mutta Isla hyppi heti kolmella jalalla ovelle, eikä suostunut ulkona olemaan, tarpeensa teki siis kahdesti sisälle... Maanantaina saatiin onneksi jo aamulla aika ortopedille PetVetiin Tuomas Illukalle. Lääkäri oli jo valmiiksi epäileväinen lonkan kohtalosta, kuulemma eivät yleensä enää pysy paikoillaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi leikkaus. Ennen Islan nukutusta selviteltiin eri leikkausvaihtoehtoja ja niiden hyviä ja huonoja puolia ja mahdollisuutta lonkan saamisesta takaisin paikalleen.

Illukkakaan ei yrityksistä huolimatta saanut reisiluuta enää pysymään lonkkamaljassa, vaan se tuli sieltä aina vaan pois. Ainut vaihtoehto olisi siis leikkaus, jotta jalasta saataisiin vielä toimiva. Muutamasta vaihtoehdosta päädyttiin reisiluun pään poistoon, josta on paljon hyvää näyttöä ja jonka lääkäri pystyisi tekemään heti. Edessä siis olisi pitkä kuntoutus jakso. Ensimmäiset pari viikkoa oltiin melko rauhassa jalan kanssa ja Isla sai jatkuvasti särkylääkettä.

Tikkien poiston yhteydessä saatiin lupa jo liikkua sisällä vapaana, kunhan liukastumiset estettäisiin. Tämän jälkeen aloitettiin myös kuntoutusta enemmän, niin kotona kuin koirahierojallakin vesialtaassa. Kotona kaikkein tehokkaimmaksi osottautui lumihangessa kävely ja sen lisäksi jalkaa tuli liikutella ja venytellä. Kuntoutusta hieman häiritsi minun lähestyvä synnytys ja valtava vatsa! ;) Mutta jalka on nyt kuitenkin kohtuu hyvässä kunnossa ja tulevaisuus näyttää nyt hyvältä. Meidän perheeseen siis syntyi pieni poika 2.2.2012. Koirat ovat ottaneet pienen tulokkaan mahtavasti vastaan! :)

Islan kuntoutus jatkuu edelleen, hieronta/vesiterapia käyntejä on ollut kolme, tänään neljäs ja tulossa on ainakin kaksi fysioterapia käyntiä nyt maaliskuussa. Jatkosta ei vielä tiedetä enempää. Kotona ollaan ahkeraa kävelty lumihangessa ja mun ehtimisten mukaan myös venytelty ja liikuteltu jalkaa... Tällä hetkellä Isla on alkanut myös sisällä lähinnä mattojen päällä käyttämään leikattua jalkaansa jonkin verran. Tavoitteena olisi vielä päästä näyttelyihin Islan kanssa.

Uudet kotisivut

Uudet sivut ovat nyt työn alla. Vanhat sivut ovat jo olleet niin pitkään käytössä, että vaihtelu virkistää. :) Kennelnimen myötä olisi kuitenkin sivuja pitänyt uusia. Blogipohjaista sivua olen jo jonkin aikaa harkinnut, josko näitä olisi helpompi päivittää.